Kodikasta tunnelmaa ja säästöä sähkölaskuun

Kun kuusamolainen Virpi alkoi suunnitella talon rakennuttamista, hänelle oli alusta alkaen selvää, että sinne tulee tulisija.

– Puu-uuni tuo kotiin ihanan kodikasta ja miellyttävää lämpöä, hän perustelee.

Varsinaiseksi lämmitysjärjestelmäksi Virpi kaavaili maalämpöä. Suunnitelma kuitenkin kariutui, kun sopiva kallio lämmönkeruupiirin asentamiseen oli liian syvällä hiekkaperäisessä maassa, eikä matalaan lähilampeenkaan kannattanut sijoittaa lämpöputkia sen jäätymisvaaran ja etäisyyden vuoksi.

– Kun sitten tuttu suunnittelija Pentti Ahola LVIA-alan insinööritoimisto Ahoplan Oy:stä kertoi minulle vesitakasta ja sen mahdollisuudesta hyödyntää lämpöä laajemmallakin kuin vain siinä huoneessa missä tulisija sijaitsee, innostuin heti. Pelkkä sähkö pääasiallisena lämmitysmuotona ei kuulostanut hyvältä, Virpi kertoo.

Ahola on tutkinut tehdastekoisia uuneja ja niiden lämmöntalteenottoratkaisuita ja todennut NunnaUunien Aqua+-järjestelmän hyväksi.

– Uunin sisään tulee peräti 20 metriä rosterista kampaputkistoa. Siitä saatu lämpöteho on hyvä; yhdellä lämmityskerralla 5-10 kW, hän kertoo.

Takka lämpiää joka kolmas päivä

Virpin puurakenteinen, 140-neliöinen talo valmistui keväällä 2014. Lämmön- ja tunnelmatuojaksi Virpi valitsi sinne NunnaUunin Aqua+ -lämmönsiirrinputkistolla varustetun Meeri-leivinuunin. Se on kytketty LTO-putkistolla ja LTO-varaajan kautta talon vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Uuni lämmittää näin kotia ja samalla myös käyttövettä. Sähkö kytkeytyy päälle vain tarvittaessa.

Talviaikaan Virpi lämmittää Meeri-leivinuunin keskimäärin joka kolmas päivä puolitoista pesällistä kerrallaan. Koivuhalkoja kuluu yhdellä lämmityskerralla uunin käyttöohjeen mukainen määrä eli 20–28 kiloa. Puut Virpi saa vanhempiensa metsästä, joten niistä ei kerry hänelle ylimääräisiä kustannuksia.

Suoraan pakkasesta puita ei Virpin mukaan kannata polttaa. Hän tuo ne edellisenä päivänä lämpimään kuistiin, jossa niistä haihtuu ylimääräinen kosteus pois.

– Huoneenlämpöisinä ne palavat iloisesti rätisten, ja niiden lämpöarvokin on parempi, Virpi sanoo.

Talon huonepinta-ala on 144 m2 ja tilavuus 570m3. Talossa on vesilattialämmitys ja ilmanvaihtokoneessa sähköjälkilämmitys.

– En ole arkaillut kääntää termostaattia isommalle. Pidän lämpimästä, joten huonelämmön olen pitänyt kylminäkin kuukausina noin 22 asteessa. Silti ensimmäisenä asumisvuonna sähkönkulutus jäi alle 15 000 kWh. Se on vähän Kuusamon leveyksillä, joten vesikiertoisen leivinuunin hankkiminen on ollut ehdottoman järkevä sijoitus, Virpi kiittele.

Ecowatin rinnalle LTO-varaaja

Pentti Aholan tehtäväksi jäi miettiä, miten uuni ja vesivaraaja saadaan parhaiten toimimaan yhteen, ja lämpö otettua mahdollisimman hyvin talteen ja käyttöön.

Päälämmönlähteeksi valikoitui Jäspin valmistama Ecowatti hybridisähkökattila, jonka monipuoliseen automatiikkaan Ahola oli jo aiemmin tutustunut. Lämpökattila koostuu kahdesta erillisestä säiliöstä, joista alempi toimii ulkopuolisen energianlähteen puskurisäiliönä ja ylempi säiliö käyttövesisäiliönä. Käyttövesi kulkeutuu käyttövesisäiliöön alemmassa säiliössä olevan kuparikampakierukan kautta.

Lämpövaraajaan saa kytkettyä sähkön lisäksi useampia lisälämmönlähteitä.

– Virpillä takka toimii nyt yhtenä lisälämmönlähteenä, ja myöhemmin hän mahdollisesti hankkii sen lisäksi aurinkopaneelit kesäajan käyttöveden lämmitykseen, Ahola kertoo.

Hybridisähkökattilan rinnalle Ahola asensi LTO-varaajan kahdella lämpökierukalla, joista Ecowatin automatiikka ottaa lisälämpöä tarpeen mukaan. Tästä on hyötyä esimerkiksi suihkussa käydessä, kun lämmintä vettä tarvitaan kerralla enemmän. Lämmöntalteenottoputkisto vietiin uunilta yläjakoisena ja korkealämpöeristettynä katon alapuolella lämmönjakohuoneeseen.

– Uunin lämmönsiirto käynnistyy automaattisesti uunin yläosan termostaatin käynnistäessä kiertovesipumpun 40–50 asteen lämpötilassa.

Ahola korostaa, että tekniikan lisäksi myös varolaitteiden toiminnan pitää olla mahdollisimman automaattista.

– Lämmönjakohuoneen putkistoon on asennettu turvaventtiili, varoventtiilit, ilmaukset, paisunta-astia ja paineenalennusventtiili. Jos siis jostain syystä vesi lämmöntalteenottoverkostossa pääsisi kiehumaan, turvaventtiili päästää automaattisesti kylmää vettä poistuneen tilalle.

Tyytyväinen asiakas

Virpi on ollut erittäin tyytyväinen Aqua+ -järjestelmän toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Se on myös riittävän hiljainen; hurinaa kuuluu ainoastaan teknisessä tilassa.

Tutustu Virpin tulisijaan: Meeri-leivinuuni, Mammutti-vuolukiveä

Lue lisää NunnaUuni-Aqua+ -vesikiertotakasta